no feelings, no pain

Päivä alko sillä että tein kortin mun isomummalle joka täytti tänään 98 vuotta ! Sen jälkeen, ösin, puin ja pyöräilin tallille pikkusiskon pyörällä. Tallilla puhuin jotain J & M kans eka sitte hain An sisään ja sitte harjailin perusteelisesti, laitoin suojat ja muut varusteet, myös ittelleni. Me oltiin selässä vasta puol neljän jälkeen kun odotettiin T siinä jonku aikaan kun seki tuli meidän kans ratsastamaan. Kun selkään asti oltiin tultu, mun lihakset on niin jumissa kun vaan voi olla, kyykyynkään ei voi mennä ilman huutamista tai irivistämistä. Mentiin alukäynnit kentällä tällä kertaa, ja kenttä ei ollu missään hyvässä kunnossa...

Kun alkukäynnit ja ravit oli menty niin laukkasin kevyeessä istunnassa kun huomasin et alma oli vähä jäykkä. Laukkojen jälkeen käveltiin vähä ja mentiin sen jälkeen laukassa yhtä puomia molempiin suuntiin. Sen jälkeen tultiin ristikkoa molemmista suunnista. Siihen asti oli menny hyvin, häiritsi vaan kun oon viellä flunsassa ja pitää yskiä 24/7 ja nenä vuotaa...

Ruvettiin sitte monien välikäyntejen jälkeen menemään kahenlaukan sarjaa jossa oli väärä väli ja sitä piti rupee säätään. Tultiin sitä sit parisen kertaa molemmista suunnista, ja oikee suunta on edelleen mulle vaikeempi eli siihen suuntaan meni sitte vähä huonommin. Sen jälkeen rupesin jo väsähtämään ihan kunnolla, kun loppuu energia nopeemmin kun oon flunssassa.

Tultiin sitte viellä yhen laukan sarjaa joka meni ihan hyvin. Sitte nostettiin kaikki esteet 80-90cm korkeudelle. Rupes taas vähä jännittään kun mulla on se estepelko, joka on ihan p*rseestä. Tultiin sit ratana yhen laukan sarja, keskihalkasijalla olevaa pystyä, kahen laukan sarjaa ja siinä sit oli, tultiin se pari kertaa. Meillä oli portti&vesimatto mukana treenissä. Oikeesta suunnasta A vähä katteli vesimattoa, että hyppäiskö nyt vai ei. Itte olin iha heikkona ja tunsin ittenni ihan muurahaiselta siel selässä. Kun rataa oltiin tultu tarpeeks niin tulin lopussa viellä sen pystyn keskihalkasialta ja sitte menin loppuravit, ka kävletiin raviskan alueella ympäri ämpäri loppukäynnit. Tallissa hoidin An ja pesin sen jalat ja niin, pesun jälkeen kuivasin ja laitoin arnikaa+vuohisvoidetta. Sitte syötin sille vähä vihreestä ja vein sen omaan tarhaan. Sen jälkeen mentiin heseen syömään. Tallille tultiin takas noin tunnin kuluttua. Tallilla puuhailtiin yhtä sun toista, kello oli ehkä jotain vaille 22 niin ruvettiin putsaamaan varusteita. Paskaset ne ainaki oli, muuta ei voi sanoa ! :D

Varusteputsauksen jälkeen pääsin M;n kyydillä kotiin.

Pakko nyt kirjottaa tänne että; välillä haluisin mennä takaspäin ajassa, jos ajattelee tätä päivää niin mietin monet kerrat sitä et haluisin takas alkeistunneille koska mun tunne on välillä se että näytän ihan tyhmälle siellä selässä vaikka mitä tekis. Ja joskus valitettavasti se että kaikki olis niin plajo helpompaa jos vaan lopettais. Ei vaan pysty, ja tiiän et se on väärin... Mua ärsyttää eniten tämä estepelko, joka estää mua tekemästä asioita mistä pidän. Eikö se voi vaan mennä ohi? 

Ehkä mua ei oo tarkotettu pitämään hauskaa, vaan pelkämään jotain mistä pidän.

Haluisin vaan antaa asioiden olla, ja lopettaa kaikki mitä ikinä teen juuri nyt. Vaan hengittää ulos ja sisään ennen jokaista uutta askelta. Joku joka tietää tän tunteen? Koska mä tiedän, ja hyvinkin...