every tear, falls down for a reason, don't just stop believing in yourself, when you're broken

Ei yhtään huvita kirjottaa, en löydä siihen mitään innostusta, sen ehkä näkee että kyllä yritän päivittäin kirjotella tänne mutta tavallaan pakotan ittenni siihen koska ihan turha mulla olla blogi jos en sinne kerta kirjota, ehkä tää postaus into tulee viellä jossain vaiheessa takasi, saa ainaki toivoa, muuten tästä blogista tulee tylsä :D

    weheartit

Muuten tänään oon vähän siivonnu ja sellasta, katoin myös hetken

olympiakisojen kouluratsastusta, hienoja hevosiahan siellä vaan on!

Lähin tallille niin että olin tallilla kello 18.

Mentiin sitten hetken päästä hakemaan V sisään ja auton millaa laittamaan sen kuntoon ja laitoin sille pari lettiä, sitten kun kello oli kymmentä vaille seittemän niin menin laittamaan omat varusteet päälle sitten menin kentälle jonku aikaa sen jälkeen. Mentiin alkuverkat terävässä ravissa ja laukassa. Sitten mentiin pari puomitehtävää, loppujen lopuks niille tuleminen meni ihan hyvin. Sen jälkeen tultiin ravissa sellaselle normikokselle pystylle ehkä 70cm, meidän piti väistää ravissa sisään sille esteelle, se harjotus meni vähän paremmin kun puomitehtävät.

Sitten ruvettiin tulemaan ravissa sellasta pystyä missä oli vaan yksi valkonen puomi pidikkeissä,

tultiin siis ravissa sisään esteelle ja hepan piti nostaa laukka esteen jälkeen,

ei väärää tietenkään, oikea laukka siis.

Sitte lopuks ku mentiin sitä estettä niin se oli siinä metrin korkeudella,

se tehtävä oli ihan kiva ja meni ihan hyvin.

Ponikin tykkäs kovaa hyppiä tänään.

Tän tunnin teema oli enimmäkseen jumppa-tehtäviä. Sitte noiden juttjen jälkeen mentiin sitä yhtä puomi tehtävää mutta siinä nostettiin toinen puoli niistä ylös, ja ne oli ehkä 80 korkeudella, ne meni loppujen lopuks hyvin. Sen jälkeen tultiin kolmea innaria jotka oli siinä 70cm korkeudella ja sen jälkeen mun muistaakseni kolme laukka askelta ja neljäs este ja loppu tunnista se oli 1m korkeudella. Sitte mentiin loppuverkat ja mentiin viellä kukkuloille kävelemään. Hoidin alman tallissa ja sitte jätin sen sisään ku se saa olla yön sisällä. Vietiin siinä sitte H, R ja V ulos, sen jälkeen kello oli jotain yli yhdeksän ja lähettiin kotiin.

Tähän loppuun on vaan pakko viellä vaan kirjottaa...että

tunnen ittenni joskus liian huonoks, oon ihminen joka ei helposti anna periksi, ja mulla on huono itseluottamus jossain asioissa. Tunnen kaiken sisälläni vaan tippuvan lattiaan kuin lasi tai vaikka peili, joka menee sirpaleiksi, silloin kun kaikki menee pieleen, ja kun en osaa tai tuomitaan asioista kun yritän kovaa tehä parhaani. Ihan niinkun monet jokka mun blogia lukee, niin tietää että mulla on estepelko. Ja se vaikuttaa moneen asiaan miksi olen epävarma ittestäni ja mitä osaan. Mä tiiän ihan itte että mä pystyn siihen, hoen sitä ittelleni kokoajan, mutta kaaliin se ei mee. Näen vielläkin sen asian edessäni joka tapahtui 2008 esteillä, näen sen jatkuvasti edessäni. Kun hypin esteitä niin se korkeus ei oikeastaan ole minulle se ongelma vaan se että mä jännitän, vaikka kuinka yritän päästää irti jännityksestäni ja olla rentona niin mikään ei auta, vaan taistelen jatkuvasti sitä vastaan, ihan niinkun sanoisin itselleni että "minähän teen tän" tai "minähän ajjon hypätä jos haluan hypätä". Ja aina, kun esteillä tapahtuu jotain niin se on sen takia koska olen niin jännittynyt sillä hetkellä että en pysty millään pysäyttämään sitä. 

weheartit

Olen niin pettynyt itseeni välillä tän pelon takia, tuntuu että jotkut tykkää että olen ihan p****, vaikka oon tehny kaiken mitä pystyn että pääsisin siitä eroon ja teen edelleenkin.

Voin tänne ihan suoraan sanoa että inhoon estepelkoa, se tekee asioista vaikeempia. Tunnen itseni niin paljo huonommaksi kun mitä olen kun mulla on tää...rasittava pelko...